Lama Tsong Khapa

Lama Tsong Khapa (1357-1419) syntyi Itä-Tiibetissä, Amdon provinssissa, Tsong Khan maakunnassa. Hänet tunnettiin omistautumisestaan tarmokkaalle harjoittamiselle. Hän suoritti kolme ja puoli miljoonaa täysimittaista prostraatiota jättäen kehonsa painaumajäljen temppelin lattiaan. Hän näki näyissään Manjushrin, valaistuneen viisauden bodhisattvan.

Lama Tsong Khapa on tiibetinbuddhalaisen gelug-koulukunnan perustaja. Hän kirjoitti useita tutkielmia klassisista teksteistä sekä kommentaareja niihin, kuten lam-rimin (polun asteittaiset vaiheet).

Kun Lama Tsong Khapa oli 62-vuotias, hyvin aikaisin eräänä aamuna hänen istuessaan täydessä lootusasennossa hänen hengityksenä lakkasi. Monet paikalla olleet oppilaat näkivät valonsäteiden virtaavan hänen kehostaan ja uskoivat hänen siirtyneen bardoon (kuoleman ja jälleensyntymän väliseen tilaan) valaistuneena olentona.

Hän opetti:

"Jos tietäisitte, kuinka vaikea sitä on saavuttaa,
Olisi tavallisen elämän eläminen mahdotonta.

Jos näkisitte sen suuret hyödyt,
Olisitte pahoillanne, jos se jäisi merkityksettömäksi.

Jos ajattelisitte kuolemaa,
Valmistautuisitte tuleviin elämiinne.

Jos ajattelisitte syytä ja seurausta,
Lakkaisitte olemasta piittaamattomia."

Pyhäinjäännösten alkuperä

Ollessaan vielä elossa Lama Tsong Khapa antoi hampaansa yhdelle läheisimmistä oppilaistaan, Khedrup Je’lle. Myös muut oppilaat halusivat hampaan. Niinpä Je Tsong Khapa asetti hampaan alttarille, uhrasi ja rukoili. Hampaan kerrotaan jakautuneen yhdeksäksi reliikiksi, jotka hän jakoi seuraajilleen. Näyttelyn hammasreliikki on yksi niistä yhdeksästä, jotka syntyivät tuosta alkuperäisestä hampaasta. Wesar Rinpoche, Etelä-Intian Sera Me –luostarista, antoi pyhäinjäännöksen Lama Zopa Rinpochelle vuonna 1987 Tiibetissä, Lhasassa.